Minnan arkista aherrusta - osa 8

 Säätiedotus oli luvannut lempeää alkukevään ilmaa aurinkoineen päivineen, joten Minna aloitti päivänsä tekemällä talven viimeisen lumiukon takapihalle. 
 Jonka jälkeen alkoikin arkinen aherrus, piti vähän ruuvata mm. tietokonetta parempaan kuntoon.
 Ja ammetta jonka hana oli poksahtanut. Ei tee hyvää öljyväritaululle jos se kastuu.
 Minnasta oli alkanut tuntua siltä, että kaikki paikat likaantuivat nopsemmin ja hajosivat käsiin useimmin nytkun Elena oli talossa.
 Ei hän kerinnyt oikein mitään muuta tehdä kun jynssätä paikkoja puhtaiksi ja hoitaa Elenaa. Sosiaalinenkin elämä oli aivan nollissa, edes Ensio ei viitsinyt vierailla kovin usein ja silloinkin touhusi lähinnä vaan Elenan kanssa ja Minna meni nokosille. 
 Ainoat ulkopuoliset kontaktit olivat ruokakuskeja ja muita palvelualan ihmisiä. Simsmaailmassa tämä kotiintuodut ruokaostokset oli kyllä yksi parhaimmista keksinnöistä, miten äitinä nyt kerkeisi vielä kaupassakin käydä! Ja ilman autoa, julkisia ei ollut ja taksikin maksoi aina oman hintansa.
 Yleensä kaikenmaailman kaupustelijat saivat nopean häädön ovelta, mutta nykyisin Minna esitti hyvin kiinnostunutta vaikka ovelle olisi tullut rubikinpallon myyjä.
 Elenalla koitti kaksivuotis synttärit, joten Minna päätti pitää pienet juhlat, hyvä syy myös tavata muita aikuisia simejä.
 Hampurilaiset olivat sopivaa ruokaa lapsen synttäreille ja niitä Minna vierailleen valmisti. 
 Vieraita saapui, osan Minna kävi hakemassa ulkoonta kun eivät tajunneet vain marssia sisälle niinkuin yleensä juhliin oli tapana.
 Jotain roskia viskeltiin ilmaan ja kynttilät puhallettiin, Onnea Elena 2v!
 Erään vieraan mielestä juhlat olivat näköjään ikävystyttävät kun piti ihan nukahtaa pöytään.
 Kerrylanen ainosta kerrostalosta juhliin saapui kaksi miestä, Casey ja tämä tumma rastapää Bomie.
-Ootko varma ettet oo Jack Sparrow mustana? Varmaan näin sut jossain palkintogaalassa! Minna kyseli.

 Seuraavana aamuna Ensio soitteli ja kyseli Minnaa viulukonserttiin.
-Mutta eihän Elenaa voi sinne tuoda, se vaan huutais koko ajan! Sitäpaitsi Elena on kasvanu niin hirveesti että se tarttee vaatteita, tuut nyt hoitaa sitä tänne kun mä lähen shoppailee, puoltuntii aikaa, moikka!
 Niinpä Minna saapui suosittiin vaatekauppaan sateisella säällä ja kyseli vastaantulevilta tytöiltä, löytyisikö tästä läheltä jotain paikkaa josta saisi pirtelöä kermavaahdolla. Unoha Minna jo se pirtelö kermavaahdolla, ei siitä tartte aina puhua! Joku kummituskin oli tullut kauppaan. 
 -Hei tuuppa säkin sisälle sieltä ennenkun saat kuumetta! Minna valisti miestä kaupan pihalla ennenkun astui itsekkin pois sateesta. Äidinrooli oli istunut Minnan päähän ihan hyvin. 
 -Hei, löytyiskö täältä jotain teatraalisia vaatteita kaksvuotiaille? Minna kyseli kassapojalta.
Hänen oli pakko jutella kaikkien vastaantulijoiden kanssa nytkun siihen oli mahdollisuus ilman että Elena alkaisi rääkymään vieressä ja jutustelu katkeaisi. 
 -Sun naama on kun rantapallo! Aika söpöä!
 -Hei sä oot saleen se tyyppi joka näyttelee sitä Megatronia siinä Transformers-elokuvassa! Minna hihkui tavattuaan komean miehen.
Höpöttämisen lomassa ostoksetkin saatiin tehtyä, 'muutama' asukokonaisuus Elenalle ja 'pari' Minnalle. 
 Leikinvarjolla Elenakin pysyi tyytyväisenä vaatteita kokeillessa.

 -No ei susta silti kovin sulosta tullu.....
 Seuraavat päivät kului Elenan kanssa touhutessa, aivan kuten niin monet edellisetkin.
 Ja kotitöitä tehdessä nenättömien jamppojen seuratessa vierestä.
Naapurin koirat kävi kylässä kissojen luona ja Elena oppi pikkuhiljaa kävelemään. 

 Elena osasi jo vähän leikkiä keskenään joten Minnalle jäi aikaa olla kissojenkin kanssa enemmän.

Kun ilma ulkona oli jo valmiiksi lämmin, Minna tilasi netistä puun Elenalle lahjaksi. He voisivat yhdessä sitä hoitaa ja seurata sen kasvua. 
Puun alla oli hyvä opetella kävelemään. Minna nautti näistä viimeisistä päivistä Elenan kanssa, pian hänen olisi mentävä töihin.

Read more...

Minnan talviylläri - osa 7

 Kuukauden biletauko oli kummakyllä pitänyt ja eräs ilta Minnaa vaivasi kaamea vatsakipu, kun yötä kohden se vaan paheni, Minna päätti tilata taksin sairaalaan.
 Parin päivän päästä Minna palasi kotiin vauvan kanssa, joka oli ristitty Elenaksi hätäkasteella. On aina hieman vaarallista lähteä synnyttämään jossei ole tajunnut olevansa raskaana, vauvan tilasta ei ollut etukäteen mitään tietoa. Kissat olivat ihmeissään, heitä oli naapurit käyneet ruokkimassa ja paijaamassa pari kertaa päivässä, mutta Minnan poissaolo oli surettanut niitä.
 Minna oli itse aivan häkeltynyt nopeasta äidiksi tulosta, ei hän oikein tiennyt mitä vauvan kanssa piti tehdä. Kunhan ruokki sitä tarpeeksi?
 Ja piti sen puhtaana, kovin usein nuo vauvat kakkasivatkin. Kaikessa kiireessä hanakin posahti rikki.
 Mutta onneksi Minna ei oikeasti ollut uusavuton, vaan sillon kun kaipasi miestä.
 Minna päätti ilmoittaa töihin että on saanut vauvan eikä voi normaalisti nyt vähään aikaan käydä töissä. Pomo vastasi ettei voi taata että Minnalla olisi enää työpaikkaa kuukauden pääästä. Onneksi säästössä oli jonkinverran rahaa ja kissat kävivät vielä töissä, kyllä tässä pärjättäisiin! Olisi ollut kätevintä palkata lastenhoitaja ja käydä kokopäivätöissä, mutta Minna halusi oppia tuntemaan Elenan ja oppia hoitamaan tätä kunnolla. Raskasta vauvan kanssa kyllä oli.
 Onneksi Elena oli ihan hyvä nukkumaan ja nukkui monen tunnin pätkiä, jolloin Minnakin sai levähtää.
 Herättyään Minna tarkasteli itseään peilistä, pientä rasvaa oli vielä lähinnä reisissä, mutta muuten koko olemus oli hoikempi!
-Onneksi olin vaan raskaana, en olisi jaksanut laihduttaa!
 Oli kulunut jo viikko kotona Elenan kanssa, kunnes Minna tajusi että Ensiolle olisi varmaan kerrottava ennemmin tai myöhemmin. He eivät olleet kommunikoineet yli viikkoon ja Minna päätti kutsua miehen kylään, hyvää ruokaa ja vähän viiniä niin kyllä se siitä...
 Ensiota odotellessa Minna istahti sohvalle lukemaan lehteä. Ensiolla oli paha tapa sniikkailla hiljaa sisälle, koska tiesi Minnan pitävän ovia auki päivisin ja koska halusi käydä facebookissa rauhassa.
 Ensio hiippaili makuuhuoneeseen jossa kone sijaitsi, mutta törmäsikin vauvaan, jonka otti innoissaan kehdosta.
 -Oisit hei kertonu että sulla on täällä beibi hoidossa! Ihmettelin että missä oot ollu mutta täähän selittää kaiken, vauvat on aika työläitä, itekin välillä hoitelen siskon kakaroita! Kato, enkö osaakin syöttää tätä hyvin! Oon muuten aika hyvä muutenkin lapsien kanssa! Ensio mahtaili.
-Joo oot tosi hyvä, tuota jos mä vaikka laittaisin meille jotain syötävää ja juteltais sitten ihan kunnolla siinä samalla.... Minna ehdotteli.
Ensio vei Elenan takaisin nukkumaan ja saapui pöytään.
-Niin tosiaan öh... Elena on tota niiinkun... mun lapsi, Minna selitti.
-Voi että, onneksi olkoon, mikset oo kertonu lapsesta? Ensio kyseli ihmeissään.
-Nokun ööö tuota se synty tossa viikko sitten.
-Hmmm, me ollaan seurusteltu jo aika kauan, OOTKO PETTÄNY MUA?!? Ensio älähti.
-En en en eiku ääää, Elena on sun lapsi!
-Hei kamoon, se on ihan valkonen, ootsä huomannu et mä oon aika musta? Ei se voi olla mun kakara!
 -No jos se ei oo sun niin sit se on varmaan jonkun avaruusolion, koska oon ollu vaan sun kanssa! Minna selitti.
-No kyllä mä sua uskon sitten, muthei, kuka tää heebo on tässä pöydässä? Ensio ihmetteli.
-Simon, se kävi hoitamassa kissoja sillävälin kun olin sairaalassa ja ihastui niihin niin, että käy syöttämässä niille makupaloja aina välillä, Minna selitti.
-Aha okei, mut hei onko sulla tilaa vauvalle? Entäs onko sulla varaa? Mitenkäs työnteko? Ensio kyseli huolissaan.
 -No siis rakennutin tän yläkerran pari kuukautta sitten, mut en oo tuonu sua tänne koska tää on vielä ihan kesken. Elena voi asua mun huoneessa kunnes kasvaa isommaksi ja remppaan sit sille huoneen täältä, Minna selitti.
-Mä tottakai avustan sua tässä hommassa, jos se kerta mun muksu on! Haluutsä et mä muutan tänne, niinkun oikeeks isäks? Vai haluisittekste muutta mun luo? Ensio kyseli.
-Ei en mä oo valmis semmoseen, Elenalle on tietty pakko olla äitinä, mutten voi kyllä samalla rakentaa niin vakavaa parisuhdetta. Meillä menee hyvin näin, antaa mennä vaan jatkossakin, Minna sanoi ja hymyili.
Ensio oli samaa mieltä, nyt mukana olisi vaan vauvakin. Eihän se ole kovin erilaista kun kissojenkaan kanssa.

Read more...

Minnalla palaa rahaa - osa 6

 Joku yli-innostunut poikaystävä tuli taas tapansa mukaan tuomaan yöllä yllärilahjoja Minnan oven eteen.
 Ensio taisi tälläkertaa vähän innostua, kolmas lahja oli aika suuri ja musta möhkäle... Sen raahaamisesta kuului myös sen verran kova ääni, että Minna heräsi ja tuli ulos katsomaan.
 Minna kävi lukemassa kortin joka sanoi: "Hei, kävin facebookissa ja huomasin että sulla on synttärit! Onneksi olkoon, tässä sulle miksauspöytä kaikilla herkuilla ja DJ käyttöön vuorokaudeksi! terveisin, Ensio"
Raha-asioista he eivät olleet koskaan puhuneet, toki Ensio aina maksoi ruoat treffeillä, mutta se oli vaan kohteliasta ja oikein. Mutta jos lahjaksi alkaa tippua tämän hintaluokan lahjoja, voisi Ensiosta olla muuksikin kuin poikaystäväksi...

Kortin luettuaan Minna huomasi PINGVIININ joka oli jutustelemassa palloröykkiön kanssa.
-Aikamoinen synttäripäivä, miksauspöytä, dj ja pingviini pihassa ja luntakin on näin ihanan paljon!
 Pingviini lähti ja Minna päätti koota palloröykkiöstä lumiukon silmineen päivineen pingviinille juttukaveriksi, jos se vaikka sattuisi palaamaan. 
 Miksauspöytä oli iso, eikä sitä voinut säilyttää pihalla. Se ei mahtunut minnekään sisälle. Minna mietti sijoutusvaihtoehtoja niin pitkälle yöhön, että aamupalapöydässä nukahti murokulhoon.

Kauan pohdittuaan hän oli kuitenkin tullut siihen tulokseen että taloa oli laajennettava. Simsmaailmassa se oli sen verran vaivattomampaa kuin kokoneen uuteen taloon muuttaminen, että Minna päätti toimia niin. Sitäpaitsi hän viihtyi todella hyvin asunnossaan ja niin viihtyivät myös kissat.
 Aamupalan ja pienien päiväunien jälkeen olikin aika soitella naapureita läpi, josko joku sattuisi tietämään joten remontoinnista ja rakentamisesta.
-Ai sä osaat vaihtaa lentokoneen renkaat? No eiköhän se oo ihan sama juttu, tervetuloa vaan talkoisiin!
Pian lentokoneen renkaidenvaihtaja ja sydämienkorjaaja, sekä joku muu heebeli saapuivat innoissaan talkoisiin, joko puhtaasta auttamisenhalusta tai halusivat tulla katsomaan kuka tämä hullu nainen on joka meinaa alkaa remppaamaan tai siis laajentamaan taloa keskellä talvea. 

 Pian koossa oli jo aika suuri talkooporukka ja Minna esitteli heille taloa ja antoi vapaat kädet kulkea ja touhuta minkä näkivät parhaaksi.
 Eräs ehdotteli jonkinlaista tilaa, jonne miksauspöydän saisi ja josta tulisi yleinen hengaustila, johon kutsua kaverit vaan viihtymään. Minnasta tämä kuulosti houkuttelevalta ratkaisulta.
 Välissä Minna laitteli auttajilleen lounasta.
 Ja juoksenteli vähän väliä vessassa omilla asioillaan ja avaamassa pönttöä.
Erään vessareissun jälkeen suu lennähti auki hämmästyksestä, miehet olivat saaneet aikaan jo portaat yläkertaan!
-Jee, saan yläkerran! Minna hihkui.
 Yläkertaan oli nyt ilmestynyt yksi lämmitetty huone, johon miksauspöytä raahattiin, loput huoneet tehtäisiin keväällä. Tämä suunnitelma kuulosti hyvältä, sillä Minnan tarvitsisi ensin kerätä vähän rahaakin lisää tätä projektia varten. Yläkertaan oli suunnitteilla yleisen hengaustilan lisäksi toinen wc sekä toinen makuuhuone, siitä saisi vaikka kissojen huoneen.
 Välipalan jälkeen mentiin bilettämään uuteen kerrokseen!
 Tila oli kuitenkin aika pieni niin monelle talkoolaiselle, että Minna joutui taas kerran kaupungille, suuremmille biletyskentille. Olihan sitä nyt lähdettävä kun simit olivat tehneet niin suuren työn!
 Tikanheitto sujui hyvin, ei yhtään puhjottua silmää!
 Pari kakunpalaa tuli taas syötyä, Minna oikein himoitsi kaikkea makeaa ja rasvaista!
Kiinnostavin asia tässä bilemestassa oli pallo, jonka sisään simi kiinnitettiin jaoista ja käsistä, jonka jälkeen se alkoi pyörimään ja vilkkumaan hurjasti. Minna jonotti innoissaan laitteeseen kunnes sitä hoitava täti totesi ettei raskaanaolevia päästetä tähän, ei tee hyvää sikiölle. Minna tulistui että ei hän nyt niin paljon ole lihonnut että täytyy haukkua raskaanaolevaksi!

Hyvin loukkaantuneena Minna päätti lähteä kotiin ja olla ainakin kuukauden tulematta ihmistenilmoille!

Read more...

  © Blogger template Shush by Ourblogtemplates.com 2009

Back to TOP