Minna oli viettänyt varsin sosiaalista elämää ja taas joku älykääpiö oli kiduttanut tulikärpäsiä ja jättänyt ne pöydälle purkkiin. Ei yhtään romanttinen lahja.
Hän kaipasi nyt ihan uutta seuraa ja tarttui puhelinluetteloon, josta nappasi jonkun random-nimen jolle soittaa.
-Hei, oon Minna täältä Kerrylanesta, asun jollain jokirantatiellä tai jollain semmosella. Oon just muuttanu ja tarttisin miestä... ruuvaamaan parit jutut! En osaa ite, oon uusavuton eikä mulla oo kypärääkään, Minna selitteli.
Näistä oudoista selityksistä huolimatta mysteerimies suostui tulemaan paikalle, kunhan Minna ensin otti selvää omasta osoitteestaan.
Pian miekkonen jo saapuikin, naama tällä oli kuitenkin liian epämuodostunut, joten Minna keksi hänelle jotain korjaushommia, jottei tarvinnut enempää turhia rupatella.
Puhelinsoitot jatkuivat ja pihaan ilmestyi miehiä miehen perään. Minna kuunteli kiinnostuneena jokaisen esittäytymistarinoita.
-Pelaan simcityn maajoukkueessa haavipalloa!
-Hei, äitini ostaa vaatteeni kirpputorilta!
-Ajattelin käydä korjauttamassa nenäni.
-Teen välillä töitä drag queenina, joten en viitsi leikata hiuksiani, peruukit ja pidennykset maksavat niin runsaasti.
-Moi, oon käyny täällä ennenkin! Sillon sulla tosiaan tais olla vaatteet päällä.
-Voin kertoo salaisuuden, blondaan hiuksiani!
Kohta talo oli täynnä miehiä, tietokoneella, leikkimässä kissojen kanssa, soittamassa pianoa, lukemassa kirjaa, laittamassa ruokaa ja tukkimassa vessaa eikä Minna voinut käsittää mihin tilanteeseen oli itsensä taas laittanut.
Tilanne ratkeaisi kun jokaiselle tulisi myös deitit, silloin voisi sanoa että kyseessä olisi yllätys pikatreffi-ilta! Siispä naisia bongaamaan seuraavaksi. Ainakin haavipalloilijalle taisi löytyä kumppani.
Mutta voi ei, sana oli levinnyt ja lisää miehiä vaan valui sisään! Kaikki taisi oikeasti luulla että täällä pidetään jotkut juhlat. Gullik Kinnusen kadonnut kaksoisveli Väinamö Lievonenkin saapui paikalle kiltissään.
Minna päätti tehdä kaikille evästä jottei porukka suuttuisi, hyvä ruoka, parempi mieli!
Simo seurasi touhuja kiinnostuneena nurkasta käsin, jottei jäisi jalkoihin.
Minnan pelasti puhelu, sama haamu kuin viimeksi muistutteli häntä pian alkavasta pokeri-illasta paikallisessa kapakassa.
Hän hääsi kaikki ulos talosta ja suunnisti kohti kapakkaa.
Tämä kapakka oli varsin mukava kun kissatkin saivat tulla mukaan ja uusia miehiä oli taas lähietäisyydellä! Karaokelaitteetkin löytyi.
Minna pelaili ja jutusteli uusien tuttavuuksien kanssa.
-Niin, se oli se kerta silloin kultaisella kaksituhattaluvulla kun luulin murtaneeni sormen ja jouduin röntgeniin! Kävikin ilmi että kynteni oli vaan katkennut ja siksi sormi tuntui niin oudolta! Minna iski kuuluisaa tarinaansa paikallisen asiakkaille.
Karaoketuokion jälkeen oli hyvä hetki mennä ulos vähän viilentymään ja iskemään juttua tupakoitsijoiden kanssa.
-Säpäs oot tosta tupakasta vaaleeks menny! Kannattas muuten viiä pesuun toi viitta, ootko kaatunu kuralätäkköön selältes?
Baarimikkoon piti tehdä vaikutusta rikkomalla muutama lasia, jonka seurauksena Minnaa pyydettiin ystävällisesti poistumaan ja tulemaan toisella kertaa uudestaan ja välttämään baaritiskiä.
Kotona kello olikin jo niin hirmusti, että Minnan piti mennä töihin. Hän koitti kovasti juosta talon taakse piiloon naapuriaan joka kiltisti kyyditsi hänet töihin, mutta epäonnistui.
-Alan treenaa tätä juoksemista vielä joskus! Minna vannotti.
Töiden jälkeen Minna oli aivan kuitti ja päätti mennä suoraan sänkyyn.
Tuli siinä sitten vuorokausi nukuttua ja taas oli pimeää. Pimeässä on vain yksi hyvä puoli, kukaan ei enää tiiraile ulos, joten voi itse tiirailla sisään upealla kaukoputkella, jonka Minnan isä oli tuonut lainaksi. Vastarannalla sijaitsevien talojen ikkunoita oli mukana kyylätä, joskus löytyi sopivia miehiä joita sitten oli kiva metsästellä puhelinluettelosta ja kutsua kylään.
Aamu koitti ja Minna oli päättänyt kenet kutsuisi treffeille. Tämä mies oli viimeksi puku päällä, joten Minna epäili tämän harrastavan vähän formaalimpaa pukeutumista, joten hän päätt tehdä samoin. Siisti ruskea jakku!
Vieras saapui ja ensiksi vähän tanssahdeltiin,
pusuteltiin.
Lopulta Minnan sydän suli kokonaan kun hän näki Ension pitelevän Simoa, täydellinen mies, joskin ulkomuodoltaan vähän homohtava.
Pian päädyttiinkin jo sänkyyn asti.
Ja lopuksi näkyi vaan platinakristallit pään päällä ja hieman varpaita!
