Joulukuun kolmas
Koska Avonin joulukalenterissa on esillä nyt jo neljä luukkua ja koska lukijakuntani on liian kärsimätöntä porukkaa, julkaisen jo kolmannen päivän tekstin, olkaa hyvät!
Oli torstai ja Riikka heräsi rivoon uneen. Siinä esiintyi tuo eilinen uusi tuttavuus, mutta jostain syystä hän oli koira. Reilu ja huumorintajuinen, puhuva koira, joka kauniina kesäpäivänä juoksenteli Riikan kanssa pitkin niittyjä iloisesti haukkuen. Välillä kuitenkin koira muuttui taas samaksi söpöksi indiepojaksi yksipyöräisineen ja seuraavalla vilkaisulla hän oli taas koira. Riikka alkoi tuntea outoa kihelmöintiä vatsassaan ainakun poika tuli koiran muodossa hänen lähelleen. Uni alkoi käydä koko ajan ahdistavammaksi ja pian Riikka tunsi suurta halua ottaa suihin tältä pojalta, mutta samassa se muuttui taas koiraksi ja pojaksi, koiraksi, EI!
Hän makasi vielä hetken sängyssään miettien outoa untaan. Se johtui varmasti Villestä ja Villen pippelistä, jota Riikka oli joutunut liian usein tiirailemaan sen ilmestyessä jokaisessa illanvietossa liian lähelle suuta. Riikkaa ei sinäänsä haitannut sukuelimet lähellä näkökenttää, mutta joskus raja tulee vastaan jokaisella. Villessä ei sinäänsä ollut mitään vikaa, hän vaan oli hieman avoin ja sydämeltään nudisti, ei sillä etteikö Riikka itsekin hengannut kotonaan mieluiten alasti tissit vilkkuen suurista ikkunoista koko maailmalle, tai no ainakin pienelle osalle Helsinkiä. Hän nappasi nopsasti söpön mekon kaapistaan, korjasi sen vetoketjua hakaneulalla ja tunnollisesti lisäsi söpön punaisen vyötärönauhan somisteeksi. Hän hieman leijui katsoessaan peiliin, niin sievä! Astronauttikalenteri kertoi söpöllä vaalenpunaisella sydämellä että tänään olisi tiedossa treffit indiepojan kanssa. Toivottavasti se ei muuttuisi koiraksi, tai mikä yhteensattuma, toivottavasti poika ei veisi häntä lenkille koiransa kanssa! "Toivottavasti sillä ei edes ole koiraa" Riikka tuumi vaikka pitikin eläimistä hurjasti, se olisi vaan liian outoa tuollaisen unen jälkeen.
